With Ur Love

 

jos nyt kerranki alotetaa vidiul c::

Okei, elikkäs oon nyt sit jo viettelee joululomaa.

Heräilly aikasee, tehny mitä porukat pyytäny, no mut tänää meni nukkuminen toho 3 paikkeille :D

Joka muu aamu ruvennu tulee soittoo ja viestii 10 jälkee, nytte tuli eka soitto tollo 3,

ni enhän mä ollu heränny!

Mul ei oo oikee ollu fiilist mihinkää!

Yöllä sitte rupesin ihan hauskuuden takii puhuu vanhalle Porvoo tutulle, no sit siin tuli puhetta uusista asuntolalaisist yms. sit menin puhuu toisellekki tutulle, no siinä sit rupesin kattoo niide uusien kuvii asuntolast ja sit eksyin omii vanhoihi kuvii/videoihi, no ei siin voinu mitää muuta vaaku itkee ja itkee ja itkee. Iha hulluutta.

No onneks sit oli toisiaki ihmisii hereillä ni sain piristystä, ni ei tarvinu vaa itkee :3

Mut sit joku parikymmenen minuuttia siit itkukohtauksest, rupesin taas hyperventiloimaa ja tärisee ja lähti jalat alta kokonaa jos yritti kävellä.

En sit tiiä mikä siin on et tuli paniikkikohtaus, ei oo nimittäin pitkää aikaa ollu taaskaa

ja nyt sit tuli, ihan ilman syytä D:

 

Nyt lölläilen himas ypöyksin >:(

frendin piti tulla kahville, mut eipä sitte päässykkä tulemaa.

Nyt oon vaa kuunnellu musaa täysillä ja ootellu jotain elämää!

Voisinpa keittää ittelleni kahvit ja mennä polttamaa tupakin.

Ei tässä oikee muutakaa voi.

 

Hyvii joului kaikille vaa :)

Kumme Kuollaan

Heipsu!

Ennoo taaskaa kirjotellu pitkii aikoihi, mut eipä voi mittää!

Voin pitkästä aikaa sanoa, että oon päässy eroo pahimmist pahoist,

kuten huomaa nois ankeis paska kirjotuksis ollu iha vitu tripeis.

No enää menee alkoholi, jos ees sitäkää, ja omat lääkkeet, oikeilla määrillä.

Ei enää minkäälaisii viihde käyttöi, enkä myös muilta sellast siedäkkää!

Tarpeeks paskaa niskaani niistki touhuist sain!

No mut nokka on nyt ollu kohti uusia pettymyksiä :)

Vituttaa ja hurjasti!

Perjantain oottaa psykoterapeutil käynti, jesjee!

Kiinnostus kympis ja sillee, no ei, iha hyvä vaa et meen sinne,

jos tää pää koppa sais hetken rauhaa noist kokemuksista.

Vanhat muistot jotenki vainoo mua mun unis ja tääl kylällä.

Mut onneks on nyt niin et oon sentää turvas, ja turvassa oloo en oo tuntenu monee vuotee.

Parhain asia vaa on se et mun kaverit on turvassa,

ei niidenkää enää tarvi pelkää mun tekojen takii.

Sen kautta mulle kuuluu erittäin hyvää! :)

 

Mutta mites muuten, en oikee oo jyväl mun elämäst,

ankee masennus on vielki ja mieli alahäiriö paska on lääkkeil hoidos.

Unihäiriö vaa pahentunu, lääkket siin vaihtunu tiuhaa tahtii et ees jotenki saisin unta.

Koulu on tän puolvuotta menny miten menny, mutta paremmin ku ennen!

Toppiki meni paremmin ku ennen, mutta ei se auta ku se meni ihan persiillee taas silti.

Nyt on kans sit Kouvolan lastenkotii lähtö lähellä, joten parempi pysyy kotona,

ja tehä joulua parhaan mukaa ja totella noita kahta, ettei sitä lähtöö sit tuu.

Kiitos mamman oon nyt täs viel, enkä siel kouvolassa.

En osaa enää kirjottaa mitenkää kivasti, no en kyllä koskaa oo osannukkaa,

no mut ei ketää kiinnosta ni voisin lopetella!

Ps. Haluun Helsingin kupeille :) Oisin tyytyväinen sielä, kaikki ihanat ihmiset pääkaupunki seudul, mut mä vaa oon tääl landel !

 

No mut hyvää jouluu kaikille :)

 

 

 

 en jaksa, haluun olla ja mennä pois!



Love Story

Mikäs tässä koneella istuskellessa ja kattoo ku noi muut nukkuu.
Ittee ei nukuta ja jätkät viestittelee koko ajan ja pyytelee tupakille.
No tuli sitä pari kertaa käytyä juttulee niide kaa B) ei mitää parasta seuraa sanon :D
Mut on seki jotain ku vaa kyyhkii yksin tääl kämpil!

Ja tänää päivällä ois muutto takas Vierumäelle 7 viikkoo ku alkaa 5 viikon toppi ja siihe putkee joulu loma :)
Vihdoin pääsee kotia, no mut en enää haluis sinne. Pari viikkoa takaperin oisin maksanu mitä vaa et oisin saanu jäädä ikuisiks ajoiks siihe yhtee vklp, mut ei enää innosta ku paraskaveri meni pettää luottamuksen ja vitun pahasti. Kuukauden ne kaks mua pysty kusettaa.. En vaa enää tiiä mitä ajatella. Töihinkää ei kiinnostais mennä paljoo, haluun vaa olla. Pelottaa et masennus painuu taas yhtä pahaks ku kuukausii sitte, yhtees vaihees meni hyvin, ei mistää mitää pelkoo.. Nyt on jo sen verra rankkaa et pääs pyörii ihan kauheet ajatukset.. Ja ei välillä, vaa joka ilta. Se on se et ois helppoo vaa lopettaa tää paska ja mennä maan alle makaamaa ja ihastelee ikuist pimeyttä..

Sitte justiinsa oli isäinpäivä, ei siitkää tullu mitää, pelkkä vitullii riita.. Kertaakaa en sanonu mitää kivaa iskälle, en ees onnitellu.. Ja sit sen lisäks oli pyhäinpäivä kuolleille.. Siinä sit porukat oli pakottamassa mua mummin ja papsin haudoille, ei siinä voinu mitää muuta ku itkee ja huutaa.. En vieläkää pysty ymmärtää mitä on tapahtunu, haluisin vaa mummin luo nyt kertoo mitä on tapahtunu, ni varmasti mummi osais skarppaa.. mut ei kun ei.

En kyllä tiiä ootteko jaksanu lukee näin pitkälle mun angstia, mut jos ootte, toivon että osa ees ymmärtäis miltä tää tuntuu.. Mut yleisin on se et kaikki on et ei oo niin vakavaa koska monella muulla menee huonommin.. Joo niin menee mut en oo ne ja en oo kokenu ehkä niin pahoja juttuja ku ne mutta silti, tää tekee ihan vitun pahaa.

Mut nyt haluun vaa et saan hoidettuu toppi ja koulu jutut huomena hyvin ja sitte alottaa topin kunnolla, sit puhuu yhen tietyn henkilön kans.. jos uskallan. tuskin. tekee kipeet ees ajatella sitä. mut silti se ihminen on mun mielessä koko ajan. En kestä. vittu en osaa sanoo mitää muuta. oon nytki vaa nukkunu  kaikki päivät, sit moni on kysyny et mikä mullon, oon vaa sanonu et ei mikää, mut oikeesti, oon vitun maas, en jaksa tätä paskaa, ja haluisin kuolla pois täst kärsimyksest, en vaa uskalla puhuu kellekkää tästä... nytki vaa itken..

Mut joo vittu nyyh nyyh, ei voi mitää, pakko patoo nää taas sisää..
Ja jatkaa tät paskaa, en jaksa, ahistaa VITTU...
Öitä jokaselle, toivottavasti ootte ahkerampia ku minä ja jaksatte vastaantulemisissanne ja taistelette teijän elämän läpi, olkaa vahvoja, älkää tehkö niinku minä, et jäätte vaa makaamaa ja tuijjottaa seinää.. Onnea ja menestystä!

Hurt

Taas kerran uneton yö.. En vaa jaksa enää olla täs missää, koulu ei onnaa enää, en tiiä mikä siin on, mut nyt kipeen sairastaa enterorokkoo, saa väsyneeks ni nukuin koko pöivän ni nyt taas hereil ja pitäis lahtee mennä moikkaa jerppaa ja minttuu tänää päiväl.
Sit mitäs, joo Porvoo suunnitelmat meni ihan hukkaa, ennoo ollu yhteyksis sinne enää oikee, en tiiä yhtää miks D: mut sit taas jämsäs porukka tullu läheisemmäks, alkoholin avulla, minkäs muunkaa.
Mut voinko sanoo vaik tällee et oon löytäny kerranki ihmisen joka on samanlainen mut ihan erilainen ku mä, joku siin kiehtoo en tiiä, kumpa vaa t'' nyt menis jotenki normaalisti.

Oon ihan vitun kuutamol taas kerran, en tiiä mistää mitää, porukat uhoo sitä ja tätä, mut en haluu luopuu mistää, vaaku ittestäni. Helpoint ois jos vaa mitää ei ois!
Miks kaiken pitää aina olla näin helvetin rankkaa!? Tääki yö menny siinä et ikävöin ja parun yksin sängyssäni!
Pää hajoo siinä ku nään koko ajan jotain ihme unia, kuolen tai joku läheinen kuolee tai sit jotain rakkaus juttuja, nyt päivällä näin sitä, että tää ihminen jonka nään kiinnostavana oli meillä nukkumassa mun vieressä, ja sit heräsin ja käännyin ni sitä ei enää ollu ja tajusin siinä vaiheessa, että näin taas unta, sit sen jälkee soinu päässä yks kappale minkä sanat muistan vaa siitä kohtaa ku se laulo sitä.
Jos tää tulee olee näin vaikeeta, enhän mä tuu pärjää missää, koskaa, mitenkää.
Nyt voisin kyllä kääntää sätkän raamatun paperista (rislat loppu) ja käy syömäs ja tupakil ja sit koittaa nukkuu..

Helvetin enterorokko ja muut paskat ajatukset jotka pyörii päässä!

En Sano

Oon aika koomas, en tiiä mitä kirjottaa!

Tänää oon tääl asuntolas muuttanu kaverin kaa toisee soluu, oli ihan kiva raahaaminen ja sillai, no mut parempi solu :)

Nykyää oon ruvennu pelkää et tuun liian läheisiks näide ihmisten kaa ketä tääl on! On liian kova ikävä Porvoolaisii, en kestä :( No mut onneks 42 viikon alusta sinne Tonille ja sit sinne tulee ainaki Emma :) niille kahelle voisin luottaa henkeni! :) <3 Jajaja sit loppu viikost sillon viroo Katin kaa :) tulee kovat paardit sillon laivalle :) uujea!

Ooon muuten aika varmasti rakastunu.. Viimeks tuntenu näin Henkkaa kohtaa, ja tiesin sen olevan rakkautta, mut välimatkat on ihan perseestä, miksei vaan vois kaikki asuu lähellä tärkeitä ihmisiää, nojoo aika haavemaailma mutta, ei voi mitään..

Sit mun koulu on nykyää sujunu aivan tajuttoman hyvin, oon hoitanu ihan kaikki jutut kunnialla, oon ylpee niin on mun porukatki, mut ei vaan osaa näyttää sitä kovin hyvin, kotona taas on asiat niin ja näin!

Oon ajatellu muuttavani omilleni, ku kohta kumminki 18 ni eihä siinä muuta voi oikee, pistää vaa vituttaa et ku ne tekee tollasta ja haukkuu mut ihan kasaa, ja sit ku tarviin niitä ni ei.. Mutta elämä on, ja joillain vielä pahemminki en jaksa enää välittää tollasest paskast, koska se ei oo suurta, verrattuna niille joilla ei ehkä vanhempia oo, kumminki molemmat on mulle korvaamattomia!

Kaikki tääl on mulle korvaamatonta, suomessa on vaa niin helvetin hyvät olot, mutta porukka ei vaan tajuu sitä ja pistää lekkeriks.. 

Mut haluun kiittää mun rakasta veljee, jonka takia oon nyt tässä <3 Joonas on mulle maailman tärkein henkilö maan päällä, musta ei ois varmaa mitää jäljellä jos sen menettäisin..

Nyt jillaan yön loppuu saakka ja käyn nukkuu :)