stadi oli vitu jees, mut kaikki muuttu huonoks siin vaihees ku astuin takas omalle kotiseudulle..
kännykkä ei saanu hetken rauhaa, rahat ja röökit otettii vaa, porukat suuttu turhast asiast ja riveleist kii ja pari mustelmaa lisää.
anteeks mut en vaa enää haluu olla kotona (taaskaa)..
joten nyt on sanonta "jos oot onnellinen, älä huoli kohta se menee ohi" ni on todistettu, kaikki menee ny penkin alle.
mut aika korjaa, vaik kuin kauan meniski ni on vaa jaksettava kaikki paska.
onneks on ees yks ihminen joka ymmärtää mua ja jolle voin kertoo ja joka näkee, ilman broidii en ois täs, kiitos sille.
mut nyt haluun vaa röökille ja purkaa tän kaiken paskan huutamal kurkun paskaa kuntoo :)
moro teillekki!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti